sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Sinisiä haaveita ensi vuodelle :D

Monella tuntuu olleen nyt pari viimestä päivää blogeissaan summausta kuluneelta vuodelta.
Toivottavasti ne ei jo kyllästytä, koska ajattelin itsekin tehdä sellaisen ;)

Motivaatiomekko ens vuodelle!

En voi kun hymyillä kun miettii kulunutta vuotta, niin mahtava se on ollu! :D

Lasten syntymät tietysti on ollu mun elämän paras asia, mutta ne lukuun ottamatta tää on ollu mun elämäni paras vuosi!
Oon oppinu niin paljon uutta, ymmärtäny asioita, saanu elämään iloa ja sisältöä, ja muuttunu sekä ulkoisesti että sisäisesti!

Vuosi sitten, jouluna 2011.
Oli mamma hieman pulleassa kunnossa.

Meidän nuorempi lapsi siis syntyi viime vuoden (2011) lopulla.
Vuosi sitten uusi vuosi vastaanotetiin siis juuri synnyttäneenä, ja yli 20 kiloa painavampana kuin huomenna (ellei paino yhtäkkiä pompsahda ;D )

Raskauden aikana kävin painavimmillani 106 kilossa, ja raskauden jälkeen kevyimmilläni kävin jossain 91-92 kilon tietämillä.
Siitä sitten tyhmänä söin itseni pikkuhiljaa isommaks. Ajattelin koko ajan, että jos mä nyt tän viikon vielä syön herkkuja, ja sitten laihdutan. Tai jos vaikka tää kuukausi eletään vielä vähän näin herkutellen, niin sitten ens kuussa.
Huomenna, maanantaina, ens vuonna, kesäksi kuntoon...Joo, kaikki ne klassiset.

Sellaset 4-5 kuukautta kierin itsesäälissä ajatellen että ei tästä enää hoikemmaks tulla. Mun kohtalo on olla läski lopun elämäni!
Luokkakokoukset jäi välistä, koska en kehdannu mennä.
Facebookiin en kehdannu laittaa uusia kuvia, ettei kukaan sais "tietää" miten läski oon.
Baariinkin meno ahdisti, kun tiesin että oon kaks - ellen jopa kolme - kertaa ystäviäni isompi, se porukan laardikasa. Ja päälle jouduin pukemaan ne samat, peittävät säkkimäiset vaatteet.

Näillä (ja tämä tyylisillä) vaatteilla menin ennen kaikkialle, koska ne peitti läskit.

Mutta pikkuhiljaa alkaa baarivaatteet olla vähän enemmän baarivaatteen tyylisiä :)

Oon koko aikuisikäni haaveillu laihtumisesta. Mietin koko ajan, että kyllä mä sitten joskus oon hoikka ja nätti, ja haaveilen siitä millasia vaatteita laitan päälle. Mutta yleensä se haaveileminen on keskeytyny, kun oon napannu jotain hyvää kaapista...

Tässä on vielä kiloja pusotettavana, normaalipainoonkin vielä melkein kymmenen kiloa. Mutta kuten oon useinkin jo sanonu, niin en olis koskaan edes uskonu päässeeni tähänkään! Oon vaan niin ylpee itsestäni. Mä teen jatkuvasti vieläkin "virheitä", herkuttelen ja paino nousee, mutta jo se etten oo luovuttanu, on mulle suuri saavutus! :)

Edestä kesäkuussa (n.96 kg) ---> joulukuussa (n.80 kg)


Takaa muutos on suurin.
En voi uskoa että oon ollu noin iso kuin vasemmanpuoleisessa kuvassa!


Noita muutoskuvia oonkin jo aika paljon laittanu, mutta mun mielestä tää vuosi kiteytyy aika hyvin noihin kuviin.
Oon saanu oikeesti ihan mielettömän määrän painoa pois. Jotenki se tuntuu vieläkin niin oudolta. Kyllä mä muistan että vähän samoja fiiliksiä oli sillon kun joskus monta vuotta sitten laihduin myös melko paljon, mutta sillon lähtöpaino oli enemmänkin 72-73 kilon luokkaa, ja siitä se kymmenen kiloa ei ollu niin iso juttu.

Suurin muutos on siis tapahtunu ulkoisesti, mutta oon mä huomannu muitakin asioita itsessäni muuttuneen. En oo enää sellanen sohvaperuna kuin ennen, vaikka toki edelleen viihdyn tunnin-pari päivässä sohvalla.
Mutta esim. kotityöt, jotka ennen oli työhön verratavaa toimintaa (ilman palkkaa), ja jotka tuntu vastenmieliseltä, on nyt yhtä luonnollinen asia kuin esim. vessassa käyminen.
En oo siis enää laiska! :D

Kesäkuussa ostettu uimapuku.

Näyttää tällä hetkellä hyvältä päällä,
mutta tuntuu sen verran löysältä, etten tiedä miten käy kun se kastuu uidessa ;D

Oon tässä miettiny kaikkea mitä ens vuodelle vois itselleen luvata tekevänsä. Mutta en mä oikeesti halua suunnitella sellasta enkä tehdä mitään uudenvuodenlupauksia.
Haluan elää joka ikinen hetki sitä ihanaa elämää, jonka oon saanu itselleni aikaan. Mulla on niin paljon hyvää, ja nyt oon onnistunu tekemään myös itselleni mahtavan olon.
Näin haluan elää myös koko ens vuoden :)

Blogin suhteen varmasti teen jotain muutoksia. Uutta banneria ja ulkonäköä ainakin :)

Mutta kyllä mä ehkä teen yhden uuden vuoden lupauksen:
Tää mun uus ihastumisen kohde, sininen mekkoni (jossa vielä hintalappu), tulee olemaan ens vuonna jossain vaiheessa mulle hyvä päällä!
Haluaisin juhlia vuoden päästä vuodenvaihdetta tällaisissa vaatteissa:

Tällä hetkellä ei vielä ihan niin imarteleva...

Ehkä ens vuonna lähempänä tätä (vedän vatsaa sisään :D )

Tän postauksen myötä toivottelen teille jokaiselle oikein mukavaa vuodenvaihdetta, miten tahansa sitä vietättekin :) 

Tsemppiä kaikille laihduttajille ja aloittaville laihduttajille! You can do it!!

Ja oikein hyvää uutta vuotta!








lauantai 29. joulukuuta 2012

Iltanapostelua....

Mä ihmettelin suuresti tätä mun ajatusmaailmaa. Ajattelin sen verran vielä palata jouluherkutteluun, että mähän mainitsin etten kauheesti suklaakonvehdeista välitä. Mutta silti mä niitä tapanina vetelin iltasella telkkarin edessä, ihan vaan sen takia että mies oli ne siihen tuonu itselleen.

Söin näitä äsken kymmenen lastua.
Haittaax se?

Jotenki mietin, että kun nyt kerran "saa" nää kolme päivää syödä herkkuja, niin sitten syödään. Yksikään noista konvehdeista ei oo mun mielestä hyvänmakuinen, mutta silti niitä oli pakko syödä. Miks?
En tiedä. Ehkä mä oon vaan vähän tyhmä ;D


Mä tein jo ajat sitten päätöksen, että jos syön jotain n.s. herkkuja, niin syön ainoastaan sellasta mistä tykkään, ja ainoastaan siks että mun tekee mieli. En syö mitään vaan herkuttelun vuoksi.
Mutta eipä oo päätös pitäny.
Esim. hedelmäkarkeista en tykkää, mutta oonpa niitäkin sillon tällöin vedelly ihan sen takia että sais jotain hyvää.

Jos tekee mieli salmiakkia, eikä meillä sitä oo kotona, niin mä otan sen tilalle ihan mitä tahansa herkkuja kaapista sattuu löytymään. Ja se on tosi tyhmää.
Toisaalta yhtä tyhmää on ollu se, että syön ylimääräisen iltapalan sen herkun sijaan. Ei muuten, mutta sen jälkeen tekee edelleen mieli herkkuja, ja syön niitä vielä sen iltapalan jälkeen. Joten jos ottaisin suoraan herkkuja, niin en sais niitä ylimääräsen iltapalan kaloreita siihen vielä päälle...

Rypäleiden pesu ja rasioihin laittaminen vie vaan hetken.

Mulle kaikista paras apu noihin mielitekoihin on ollu pakastetut rypäleet.
Joku aikoinaan kysy, miks mä pakastan ne, enkä syö sellaisenaan.
Mä tykkään rypäleistä ihan missä muodossa vaan, mutta kun ne on pakastettuja, niin niitä tulee syötyä hitaammin. Ja pureskelen niistä yleensä pienen palan kerrallaan, jonka takia niitä ei tarvii niin paljoa. Tuoreita rypäleitä söisin helposti rasiallisen kerrallaan.

Ootteko huomannu, että jos teillä on nokan edessä pussillinen karkkia tai suklaata, niin ette maistele niitä karkkeja nautiskellen, vaan nopeasti vaan pari puraisua ja sitten niellään, että saatas uutta namia suuhun? Niin se on ainakin mun kohdalla.
Ja mä luulen, että mä napostelen vaan sen takia, että on niin kiva tunne kun saa koko ajan laittaa jotain suuhun. Joten sen takia noi pakastetut rypäleet on oiva apu :)


Juu, rypäleissä on sokeria ja kaloreita ja, ja, ja....
Eilen mulla ei sitten ollu rypäleitä pakkasessa. Ja mihin se johti?
No, se johti pariin palaan suklaata, pariin kouralliseen pähkinää, ja muutamaan salmiakkiin. Joten se 1-2 dl rypäleitä olis kyllä ollu paljon parempi vaihtoehto, eikö?

Eli vinkkinä vaan että jos teillä on joku herkku joka auttaa napostelua hillitsemään, niin pitäkää niitä aina käsillä! Elämä on paljon helpompaa, eikä tuu morkkista kun sortuu paremman puutteessa sinne karkkikaapin kätköihin!

Hapanta!

Vähän sotkusta hommaa...

Better choice than chips :)

Mä tilasin miehen kautta appivanhemmilta kaupasta rypäleitä, kun kyselivät tarvitaanko jotain. Oltiin menossa sinne syömään, niin oisin saanu sitten illalla niitä pakkaseen. Mies ei vissiin kuullu koko mun tarkkaa vaatimuslistaa ( ;D ) kun rypäleitä ei näkyny.

Joten vetelin leffaillan kunniaks vähän porkkanaa ja maitorahkasta tehtyä dippiä (ei ollu kermaviiliä kaapissa). Joo, ja kymmenen lastua noita ekassa kuvassa näkyviä sipsejä, jotka appiukko anto meille mukaan kun ei itse tykänny.


Reunoja lukuunottamatta huominen päivällinen :)

Yllä olevista kuvista voin kertoa vielä sen verran, että se meidän anoppilassa syöminen oli Pizzataxista tuotua tavaraa. Salaatteja ei ollu valikoimassa (?!?!), joten otin kevytpizzan (?!?!).
Kyseisessä pizzassa ei siis ollu pizzajuustoa ollenkaan, vaan päällä oli vuohenjuustoa. Lisäksi täytteenä oli oliiveja, punasipulia, paholaisenhilloa ja rucolaa. Ihan jees. Eikä ollu rasvanen!

Mä jätän aina reunat syömättä, en tykkää. Ja tollasesta normipizzasta söin alle puolet. Esikoinenkin söi mun pizzasta yhden slicen. Lisukesalaattia oli myös rasiassa, jota söin pizzan kanssa. 
Joten kyllä mä näköjään osaan nykyään pizzeriastakin tehdä paremmat valinnat. Puol vuotta sitten ois vielä helposti uponnut melkein kokonainen perhepizza naamaan! :D

.....................

Nyt muuten jos teille tulee mieleen kaikkea sopivaa naposteltavaa, millä sais pidettyä näppinsä erossa herkuista, niin kommentoikaa! Uusia ideoita otetaan vastaan! :)
Mä jaksan kyllä valmistaa itelleni illaks valmiiks kaikkea, kunhan vaan se on parempi vaihtoehto kun noi kaapissa huutavat suklaat! :D






perjantai 28. joulukuuta 2012

Vähiin käy (ennen kun loppuu?) :D

Motivaatiovaatteet nimittäin.

Mun motivaatiolaatikossa on enää viidet housut, joista yhdet ei vielä mene kiinni, ja loput kiristää. Paitoja on yks joka on vielä vähän liian pieni.
Mekkoja sitten löytyykin useampi, mutta niissäkin on ongelmana toi pömppövatsa ja kyljet, muuten nekin alkais olemaan sopivia...

Joten vaikka jouluna herkuteltiin, niin jotain hyvääkin tällä viikolla :)

Kyllä nää vielä joku päivä...

En tiedä tuunko koskaan enää näitä käyttämään, mutta on se silti mukavaa sitten kun ne on hyvät jalassa :)

Tässä vähän taas kuvia kuukausittaisesta motivaatiovaatteiden kokeilusta. Nyt mulla alkaa olemaan sen verran näitä kuvia, etten muista noissa vertailukuvissa millon oon minkäkin kuvan ottanu... :(

Nämä kolme seuraavaa housua on kaikki Seppälästä 3-5 vuotta sitten ostettuja, ja koko on 42:

Näistä en löytäny vanhaa kuvaa...

Heinä (?) - Syys - Loka - Joulu





Aika jännä, että noi on tosi eri näköisiä päällä vaikka on samaa kokoa ja samasta paikasta, samoihin aikoihin ostettu.
Noi harmaat on ihan kamalat takaa, enkä tiedä että onko ne liian isot, vai onks niiden tarkoitus olla vieläkin löysemmät? Koska kuitenkin noissa vanhemmissa kuvissa joissa ne on tiukemmat (sininen toppi), niin ne näyttää mun silmään paremmalta kuin tällä hetkellä...

Muutenkin noissa useampi vuosi sitten ostetuissa housuissa on koko 42 sopiva, joissain housuissa jopa koko 40 menee päälle. Mutta sitten kun ostan uusia housuja kokoa 42, niin ne kiristää ja puristaa.
Joten pitäskö mun heittää kaikki vanhat housut kokoa 44 (jotka alkaa olemaan isot) pois, ja ostaa tilalle uusia 44:sia, jotka olis sopivat? :D

Koko 40, Seppälästä muutama vuosi sitten ostettu.

Noi mun vanhat housut on enimmäkseen tollasia "juhlahousuja" tai sitten "reisitaskuhousuja". Jossain vaiheessa hurahdin noihin suoriin housuihin, ja niitä ostelinkin useammat. Ja noita reissareita oon käyttäny töissä.
Olinkin tossa ihan ilonen että nyt mulla on paljon housuja töihin, kun reilu parin viikon päästä pitäs taas palata sorvin ääreen. Mutta eipäs ollukkaan, ne on jo sen verran löysiä, että ei pysy kyykkiessä päällä. Ja mä en osaa käyttää vyötä :(

Yhdet housut löyty, joihin oon laihtunu sopivasti töihinpaluuta varten, jess! :D
Kuvat Heinäkuu - Syyskuu - Joulukuu

Hassua, miten tollaset housut joiden en uskonu enää ikinä mulle menevän, on jääny isoks. En edes tässä välissä oo kaikkia ehtiny käyttää, vaan mä ikäänkuin "laihduin niiden ohi". Sen verran oon niitä jalassa pitäny, että oon niitä kokeillu kerran kuussa.
Ei harmita kyllä yhtään, mutta se on outoa. Kun en oo ollu töissä sillon kun ne oli sopivat, niin saan heittää ne suoraan mun "liian isot"-laatikkoon :)


Sitten kokeilin tätä mekkoa, joka on mun mielestä tosi kivan näköinen. Siis kivan näköinen henkarissa! :D

Kun laitoin päälle, niin se tuntu sopivalta. Rinnoista vähän puristaa, mutta ajattelin että kyllä sitä pystyy käyttämään. Mutta apua minkä näkönen se on mun päällä! Näyttää kun mulla ei olis peppua ollenkaan, ja oon ihan muotopuoli muutenkin!
Suoraan lahjotettavaksi meni siis tämä vaatekappale.


Seuraavaksi mun motivaatiomekko.



Jännä miten tänään tuntu siltä että vatsa olis jo pienempi, mutta kuvassa se näyttää edelleen pulleelta. Meinasin jo että vois seuraavissa mahdollisissa juhlissa tota käyttää, mutta ei se kyllä vieläkään oo kiva. Makkarat on vielä liian hyvin esillä. Mutta kyllä se vielä joskus näyttää hyvältä!


Ja vimosena nää housut. Kuvat kesäkuu ---> joulukuu, välissä melkein 20 kiloa (joka ei jostain syystä mun mielestä kuvista näy, mutta niin se on)


Oon näitä jo käyttäny ahkerasti kotihousuina. Ei ne vieläkään ihan lökärit oo.
Eihän ne tietty mitkään hirveen löysät oo ostaessakaan ollu, mutta vielä on matkaa siihen millaset ne kuuluis olla. Mutta eipä näillä niin väliä, olohousut kun ovat.
Mutta noista näen suoraan, että matkaa maaliin on vielä. Tosin nyt puhutaan enää reilu kymmenestä kilosta! :D

torstai 27. joulukuuta 2012

Joulu kuten suunnittelin?


Heippa taas joulutauoan jälkeen! :)

Ennen kuin luette pidemmälle, niin heittäkää villi veikkaus, että menikö mun joulu suunnitelmien mukaan?
Söinkö vain sellaiset sopivan pienet annokset?
Jätinkö suklaat ja muut herkut rauhaan?

No en.
Kerran ahmatti, aina ahmatti. Tämä lause oli totta tänä jouluna, kuten aina ennenkin. Parannusta kyllä selvästi on tapahtunut viime vuoteen verrattuna, mutta läskiksi se meni silti.


Jos nyt se ruokailu menikin melko hyvin ilman ylilyöntejä tai itsensä ähkyyn syömistä, niin ne herkut oli liikaa. En välitä suklaakonvehdeista, ja ne menikin aattona kaikkien muiden suihin (eilen kyllä vetelin ylläolevia oikein olan takaa).

Mutta...mies oli tehny fudgeja, ja antoi jokaiselle lahjaksi niitä sellaisen pahvimukillisen. Ei se nyt ihan täyteen ollu laitettu, mutta minä sen mukillisen tyhjensin kuola poskella ennen kuin muut oli hädin tuskin ehtiny omiaan aloittamaan.
Tais kaikilla muilla olla makeakiintiö täys, koska niitä fudgeja saatiin sitten vielä kotiin mukaan. Niitä sitten popsin vielä seuraavat kaksi päivää, parikin mukillista.

Eikä ne suinkaan ollu kaikki syömäni herkut, mutta ne oli mun suurin heikkous tänä jouluna.
Ja mä oon ihan kauhuissani, koska mies oli ostanu tänään kaupasta suklaata, kun ajatteli tehdä lisää fudgeja, kun mä niistä niin tykkäsin!!! Apua!!
Mutta mä lupaan itselleni olla niin kova mimmi, että jos se isäntä niitä tekee, niin syön niitä ainoastaan yhtenä päivänä viikossa, ja sillonkin vaan vähän.



No, maanantai, tiistai ja keskiviikko meni sellasessa jouluruokahumalassa, ja herkuttelu riistäyty käsistä. Mutta niinhän sitä sanotaan, että niin kauan kun ei luovuta, niin ei oo epäonnistunu. Ja tänään oonkin ollu taas (yhtä piparkakkua lukuun ottamatta) nollalinjalla herkkujen suhteen.

Söin kyllä vielä kinkkua, mutta vaan sen verran kun normaalistikin söisin lihaa aterialla.
Ja pihalla oltiin esikoisen kanssa yli tunti. Rakentelin lumilinnaa ja liukumäkeä, tein lumitöitä ja pyöriteltiin iso lumiukko. Siivoilin myös sisällä. Eipä siis mitään kauheen raskasta liikuntaa, mutta ainakaan ei oo tästä päivästä morkkista :D

Kroppa muuten kosti nää fudgensyömiset paisumalla puoli kiloa painavammaks.
Mutta saan ne kyllä pois ennen vuoden loppua! Koitan ainakin.


Tässä vielä vähän listaa siitä mitä kaikkea "turhaa" tungin viimesten kolmen päivän aikana suuhuni:

Bailey´s:iä
Jouluomena-siideriä
Liikaa kinkkua
Rusinafudgeja
Kaurakeksejä
Mutakakkua
Pipareita
Joulutorttua
Joulujuomaa (Julmust)
Pommacia ja Jaffaa
Hedelmäkakkua
Konvehteja

Se olis sellaset reippaat 600 kierrosta urheilukentän ympäri...?

Herkkua!

Kaapissa taas parempia valintoja, tästä on hyvä jatkaa :)

Toivottasti muiden joulut meni paremmin. En oo vielä kerenny kenenkään blogeja tässä joulun alla selailla, mutta kohta lueskelen niin pääsen taas ajan tasalle :)



lauantai 22. joulukuuta 2012

Joulu tule jo!

Mä niiiiin odotan joulua! Siis ihan hirveesti :D


Johtuu varmaan siitä, kun tässä ennen joulua on viikonloppu, niin se odotus tuntuu vielä pidemmältä.

Ja nyt on mulla ja lapsilla pientä flunssanpoikasta, joten toivon joululahjaksi että jos sen flunssan on pakko iskeä, niin sitten vasta 26. päivä, kiitos!! ;)
Uudenvuoden aattona ei flunssa niin haittaa, mutta en jouluaattona tai joulupäivänä halua olla kipee.

Oon huomannu, että tahdonvoimallakin voi flunssaa siirtää jonki verran. Varsinki jos on jotku juhlat ollu tulossa, ja flunssaa pukannu, niin se juhlista aiheutuva stressi on saanu flunssaa siirreettyä.
Peukut pystyssä siis!


Me ollaan aattona miehen vanhemmilla, jonne tulee myös miehen sisarukset ja heidän perheet. Joulupukkikin on ekaa kertaa tilattu, kun nää vanhemmat lapset on jo kolmevuotiata.
Tulee olemaan kiva nähdä, että rupeeko jännittämään, vaikka kovasti odottavat että joulupukki tulis tuomaan lahjoja ;)

Ihanaa nähdä lasten ilmeet, kun he saavat lahjoja. Kuitenkin nämä vanhemmat lapset on jo sen ikäisiä, että saavat siitä joulusta jotain irti, ja muistavat varmasti sen vielä jälkeenpäin. Nuo nuoremmat ei sitten ehkä ymmärrä mistä on kyse, mutta nauttivat varmasti lahjoista silti :)

Tarkotus olis jouluna syödä ihan perus jouluruokaa kinkkuineen ja laatikoineen. En usko että itse ruoasta tulee mulle mitään ongelmaa, vaan osaan melko varmasti syödä sopivan annoksen.
Ja ruokailu on tarkotus hoitaa neljän maissa, joten jonkinmoinen lounas on pakko syödä jo päivällä. Ei sitten oo niin kamala nälkä jouluruokaan mennessä!

Jälkiruoaksi on luvattu mm. mutakakkua ja joulutorttuja. Se voikin sitten olla vaikeempaa, koska ne on niin mun herkkuja! :P Ja vaikka ei niitä tulis paljoa otettuakaan, niin sohvapöydässä on taatusti konvehteja ja muuta suklaata.
Jotain nippusidettä siis mukaan, että saa kädet selän taakse sidottua? ;D


Sää on ollu nyt niin mahtavan jouluinen, ettei kyllä voi valittaa! :) Ihanaa olla pihalla ja fiilistellä jouluvalojen loisteessa.

Ja mä en tiedä oonko tullu hulluks, mutta mä lähdin ihan vapaaehtoisesti tekemään tänään lumitöitä! :D Meillä on siis kaikki polut aurattu silleen että niistä voi kävellä, mutta mä menin höyläämään ne tosi tarkkaan. Ja tein lapsillekin polkuja pitkin pihaa jossa voivat kävellä, vähän kuin labyrintti :)



Joulupäivä ollaan sitten mun vanhemmilla, ja sinnekin on tulossa sukulaisia. Tulee olemaan hassua, kun tämä on ensimmäinen joulu ilman mun rakasta veljeä kotona <3 Hän on ulkomailla töissä, joten tänä vuonna hän viettää joulun siellä :( Mutta, kyllä se varmaan siitä....

Nyt lähden vetelemään mun iltapalaherkun ja paketoimaan vikat lahjat.
Ai että, enää kaks yötä jouluun! :D






perjantai 21. joulukuuta 2012

A Blog with Substance ja haaste.

Sain useammalta lukijalta tunnustuksen:

A Blog with Substance!

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
 
- Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
- Ilmoita heille tunnustuksesta
- Kerro kahdeksan asiaa itsestäsi


Kiitos :)

Mä oon nyt vähän tylsä, mutta luulen että tääkin haaste on jo melkein kaikilla ollu, eli en nyt pistä eteenpäin. Napatkaa kaikki tämä jotka haluaa ja jotka ei oo vielä saaneet :)
Noi faktat voi lukea tuolta blogihaasteet-välilehdestä :)



Ja Hannalta sain haasteen vastata 11 kysymykseen sekä itse keksiä muille 11 kysymystä.
Nekin on tuolla ylhäällä :)

torstai 20. joulukuuta 2012

Öö...okei? (Jee!)

Kävin sitten torstaiseen tapaan punnitsemassa itseni.
Eikä kyllä ihan näyttäny sitä 85 kiloa, jota vielä toissa iltana pelkäsin.
Ei, vaan taas on paino humpsahtanu alas, viikossa 1,6 kiloa, painon ollen nyt 78,8! o_o

Lounas:
Jauhelihaa tacomausteella, paprika-kurkkusalaattia pinjansiemenillä sekä raejuustoa.

Taas kerran siis kävi niin, että kun annoin pari päivää mennä ihan vapaasti, niin paino putos vauhdilla. Ja jos vanhat merkit pitää paikkansa, niin seuraavat kolme-neljä viikkoa jumitetaan sitten taas paikoillaan.On tää jännä...

Oisin halunnu tehdä mun kasikympin alituksesta postauksen jonka nimi ois ollu jotain "70-luku...", mutta nyt tää meni vähän näin oudosti.
Onhan toi 80 melko reippaasti alitettu, että ehkä paino ei nyt enää sinne nouse.
Mutta joulu on tässä tuloillaan... ;)

En siis kuitenkaan uskalla vielä täysin iloita seiska-lukuihin pääsystä.

Eilinen päivällinen:
Kanaa maustettuna, riisiä ja paprika-kurkkua.


Just kun eilen kerroin siitä, mistä saan motivaatiota, niin vaakatulos oli noin hyvä.
Nyt on taas niin mahdottoman hyvä fiilis! :D

Vähän tosin tuolla takaraivossa kolkuttelee huono omatunto eilisiltaisista pistaasipähkinöistä, karkeista ja homejuusto-kaurakekseistä...

Välipalaksi tänään pieni nokare rahkaa ja rypäleitä, sekä suolattuja pistaasipähkinöitä...


Mun vaaka muuten huus jo pari kuukautta sitten että patterit on loppumassa. Sen jälkeen oon käyttäny vaakaa kerran viikossa, jolloin se on toiminu ihan hyvin.

Mä kuitenki pelkään ihan kauheesti, että jos vaihdan siihen patterit, niin käykö mulle niin kuin ihanalle Raparperille uuden vaa´an kanssa?
Että yhtäkkiä luku onkin useita kiloja suurempi?

Vähän erilainen aamupuuro;
puolukoita ja raejuustoa sekä ripaus sokeria.

Mutta vaatteiden löystymisen perusteella vois ainakin väittää, että vaaka on oikeessa :)
Muistatteko muuten nämä farkut?

Yläkuvat heinäkuun 24 ----> tänään
Alakuvat näyttää että löysää on :)

Nehän ei vielä heinäkuussakaan menny edes kiinni. Farkut on kokoa 44, ja Lindexiltä pari vuotta sitten ostettu.
No, kuvasta ei ehkä näe, mutta ne on jopa pesun jälkeen sen verran löysät, että alkaa roikkumaan jos vähänkin liikkuu. Enpä olis sillon toukokuussa uskonu että tääkin päivä vielä koittaa! :D

...............

Tänään on kyllä ollu niin hyvä mieli, että päätin oikein sen kunniaks liikkuakin. Musiikki täysille ja lasten kanssa jalalla koreasti :)

Kyllä nyt taas elämä hymyilee! :D